Puhuttaessa pienriistan metsästyksestä sekä siinä käytettävistä koirista, on yksi suosituimmista koiraroduista ketterä saksanmetsästysterrieri, joka on erinomainen kaveri esimerkiksi sorsametsälle.
Saksanmetsästysterrieri ketteränä metsästyskaverina
Saksanmetsästysterrierille on ominaista, että se noutaa metsästäjän veteen ampuman sorsan tuoden sen omistajalleen. Jänisten metsästyksessä tämä terrieri on myös oiva apulainen eikä hirvijahtikaan tuota mahdottomia esteitä tälle älykkäälle terrierille. Rotu sopii hyvin suomalaisiin metsästysolosuhteisiin.
Tyypillisiä saksanmetsästysterrierin luonteenpiirteitä
Luonteeltaan tyypillinen saksanmetsästysterrieri on sitkeä, kuuliainen sekä uskollinen. Se on rohkea ja sillä on hyvä hajuaisti. Koiran metsästysvietti on kova ja sillä on luotainen tarve sekä halua saaliin etsimiseen. Juuri näiden luonteenpiirteidensä ansiosta se on oivallinen kaveri metsästysretkelle.
Saksanmetsästysterrierin ulkonäkö
Urokset painavat 9 – 10 kiloa ja rodun nartut 7,5 – 8,5 kiloa. Säkäkorkeudeltaan rotu on 33 – 40 cm. Rodun väreinä esiintyy ruskeaa, keltaista sekä mustanharmaata punakeltaisin värimerkein. Yleisvaikutelma on tiivis, sopusuhtainen ja pienehkö koira.
Muita metsästysterriereitä
Saksanmetsästysterrierin lisäksi myös monia muita terrierirotuja käytetään metsästykseen. Esimerkiksi parsonrusselinterrieriä käytetään metsästykseen maanalaisissa olosuhteissa ja toimeliaisuutensa sekä ketteryytensä ansiosta tämä rotu soveltuukin erinomaisen hyvin juuri työkoiraksi. Tämän rodun pää o
n muodoltaan kiilanmallinen. Kallo on litteä sekä melko leveä ja se kapenee vähitellen kohti silmiä. Koiralla on valpas ilme, joka kuvastaa sen älykkyyttä.
Borderterrieri on toinen metsästyskäytössä käytettävä terrieri, jota pidetään nykyään myös seura- sekä harrastuskoirana. Pienen kokonsa vuoksi borderterrieri on näppärän kokoinen kaveri myös kaupunkiasuntoon. Kyseessä on erityisen pitkäikäinen rotu, sillä tyypillinen elinikä on 15 vuoden pinnassa. Rotu on syntynyt 1700-luvulla ja sen syntysijoja ovat Englanti, Skotlanti sekä Iso-Britannia. Tarkemmin sanottuna rotu suntyi Skotlannin ja Englannin välissä olevalla raja-alueella, mistä juontaa juurensa rodun nimikin, joka tarkoittaa rajaterrieriä. Tämä terrieri on kooltaan pieni ja turkiltaan karkeakarvainen. Luonteessa korostuu iloisuus sekä reippaus. Urokset saavat ohjeellisen painomääritelmän mukaan painaa 6 – 7 kiloa ja nartut 5,2 – 6,3 kiloa. Käytännössä suomalaiset borderterrierit eivät kuitenkaan läheskään aina sijoitu näiden painorajojen sisään.
Tämän terrierin ulkonäköä kuvaillaan usein suttuiseksi rakiksi, jolla on parta ja koira onkin persoonallinen ilmestys. Koiran silmät sekä pää ovat ilmeikkäät ja sen leveä pää muistuttaa jonkin verran saukkoa. Terveydeltään tämä rotu on melko terve, vaikkakin rodulla esiintyy niin sanottuja borderkohtauksia, jotka muistuttavat epileptiakohtauksia. Kohtauksen aikana koira voi vaikuttaa poissaolevalta tai sillä saattaa esiintyä kouristuksia. Kohtausten on todettu periytyvän jossakin määrin. Osa tämän rodun edustajista on myös yliherkkiä tietyille ruoka-aineille sekä muille ärsykkeille. Purentavikoja esiintyy myös jossakin määrin.