Saksasta kotoisin oleva dobermanni on saksanpaimenkoiran tapaan monikäyttöinen rotu, joka on syntynyt Suomessa 1890-luvulla. Suomessa on rekisteröity dobermanneja reilut 11 400 kappaletta. Alunperin rotua käytettiin vero- ja suojelukoirana, mutta nykyisin sitä käytetään lähinnä suojelu-, seura- ja vahtikoirana.

Dobermannin ominaisuudet

Keskimäärin dobermanni saavuttaa noin 12 vuoden iän. Kooltaan rotu on keskikokoinen ja rakenteeltaan voimakasrakenteinen. Kyseessä on lihaksikas, elegantti sekä uljasryhtinen rotu. Koiran olemus on temperamenttinen ja ilme kuvastaa päättäväisyyttä. Urosten säkäkorkeus on 68 – 72 cm ja narttujen hieman pienempi, 63 – 68 cm. Pään rakenne on voimakas ja sen kuono on melko pitkä. Koiran katseesta kuvastuu valppaus ja sen korvien koko on keskikokoinen. Dobermanni on rotu, joka on koulutettava kunnolla, jottei se päädy ongelma- ja kodinvaihtajakoiraksi ja jottei siitä tulisi aggressiivista naapuruston kauhua.

Korvien ja hännän typistäminen

Ennen dobermannin korvat sekä häntä oli tapana typistää. On kuitenkin muistettava, että koira käyttää sekä korviaan että häntäänsä tunteidensa ilmaisuun ja että typistäminen ei ole täysin kivuton toimenpide. Tätä taustaa vasten tuntuu julmalta typistää koiran korvat ja häntä. Suomessa typistäminen onkin nykyään kielletty eläinsuojelulakeihin nojaten. Sama koskee suurinta osaa Euroopasta. Tämän lisäksi dobermannit, joiden korvat ja häntä on typistetty, eivät yleensä pääse Suomessa osallistumaan näyttelyihin.

Divi