Kaunis ja elegantti englanninsetteri hurmaa niin lintu- kuin seurakoiranakin. Rodun juuret juontavat juurensa Englantiin ja Iso-Britanniaan ja rodun katsotaan syntyneen 1700-luvun loppupuolella. Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus oli lintukoira, mutta nykyisin koiraa käytetään myös seurakoirana. FCI-luokituksessa koira kuuluu ryhmään 7 ja jaokseen 2 #2.

Miten englanninsetteri saapui Suomeen ja miten sen kasvatustoiminta alkoi maassamme?

Ilmeisesti englanninsettereitä saapui Suomeen 1800-luvulla metsästyskavereiksi maamme metsästäjille. Rotu saapui myös muihin pohjoismaihin suunnilleen samaan aikaan. Suomen Kennelklubi perustettiin vuonna 1889 ja vuonna 1894 se julkaisi ensimmäisen rotukirjansa, johon oli merkitty 32 englanninsetteriä. Kaikkiaan rotukirjasta löytyi tiedot 275 koirasta. Rotukirjasta löytyi englanninsetterin lisäksi muitakin englantilaisia kanakoiria, kuten pointtereita ja yhteensä englantilaisia kanakoiria kirjasta löytyi 85 kappaletta. 275 koirasta tämä oli merkittävä määrä.

Suuri osa maamme ensimmäisistä englanninsettereistä kasvatettiin Suomessa. Osan kasvattivat Venäjällä asuvat suomalaiset. Muutamia koiria tuotiin myös Englannista, Venäjältä sekä Ruotsista, minkä lisäksi yksittäisiä koiria saapui maahamme Irlannista, Ranskasta sekä Belgiasta. Tuon ajan kuuluisia kasvattajia olivat muun muassa Axel Uddström, J.B Lagus, N. Mexmontan sekä A. af Enehjelm. Alussa suuri osa suomalaisista settereistä oli väriltään mustavalkoisia.

Kenttäkokeita alettiin järjestää Suomessa 1893 ja tuolloin maamme englanninsetteritkin pääsivät tositoimiin koetilanteissa. Suomen Kennelklubiin perustettiin Kanakoiraosastao 11. toukokuuta vuonna 1901. On merkille pantavaa, että kyseessä oli kanakoirien ensimmäinen rotujärjestö pohjoismaissa.

Englanninsetterin tyypillinen luonne

Englanninsetteri kuuluu seisoviin kanakoiriin. Sen tehtävänä on etsiä kanalintuja ja osoittaa niiden paikat seisomalla. Koiraa voi kuitenkin käyttää tämän lisäksi vesilintujahdeissa noutavanakin koirana. Osa kokeneista riistakoirista osaa ilmoittaa seisomalla myös jänikset.

Luonteeltaan rotu on vilkas. Tästä johtuen sille tulee tarjota runsaasti liikuntaa ja koiran tulisi päästä juoksemaan myös vapaana suurella alueella. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että koiran perustottelevaisuuskoulutus on kunnossa, sillä muutoin koiraa voi olla vaikea saada kiinni ja se saattaa lähteä omille teilleen. Myös metsästyskäyttö vaatii kunnollisen koulutuksen, joka kannattaa aloittaa koiran ollessa mahdollisimman nuori. Englanninsetteri ei sovi sohvaperunaksi eikä sohvaperunalle!

Englanninsetterin ulkonäkö

Englanninsetteriurokset ovat säkäkorkeudeltaan 65 – 68 cm korkeita ja nartut 61 – 65 cm. Käyttökoirat ovat hieman pienempiä kuin näyttelykoirat. Koiran värityksessä esiintyy monia variaatioita. Koiran väri voi olla esimerkiksi valkea maksanruskean kirjavalla, keltaisella, oranssilla tai mustalla tehostevärillä. Värinä esiintyy myös tricolouria eli koiraa, jonka pohjaväri on valkea ja jossa esiintyy ruskeita sekä mustia pilkkuja.

Koiran turkki on pitkä, samoin kuin sen pääkin. Niska on lihaksikas ja koiran häntä on tuuhea sekä pitkä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on näyttävä koira, joka on erityisen kotonaan päästessään metsäretkelle yhdessä rakkaan omistajansa kanssa. Näin kaunista ja näppärää koiraa onkin mukava esitellä niin metsästyskavereille kuin näyttelyssäkin.